Turun Yrittäjänaiset ry – jo 70 vuotta yhdessäolon juhlaa!
“Helky laulu Auran rantain, silmä kirkas salamoi, kaiu maine kauas kantain, minkä kunto kansan voi…” Illanvietto turkulaisessa ravintola Pyöreäkulmassa oli alkanut reippaalla yhteislaululla. Turun Yksityisyrittäjät ry:n vastaperustetun Yrittäjänaiset-Kerhon johtokunnan jäsen Aili Halmevaara lausui läsnä olleet tervetulleeksi, jonka jälkeen Turun Yksityisyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Niilo Havulinna toi yhdistyksen terveiset läsnä oleville; hän oli nimittäin sepittänyt Yrittäjänaisille oman laulukronikan, joka laulettiinkin illan aikana oikein kahteen otteeseen. Illan kuluessa kuultiin vielä pakinoita, ja kaiken päälle nautittiin makoisat pullakahvit ja arvottiinpa vielä osallistujien kesken kahvipannun myssy. Ensimmäinen illanvietto oli kerännyt paikalle suuren joukon toiminnasta kiinnostuneita jäsenehdokkaita, joista illan päätteeksi kerhon jäseneksi liittyi 49 yrittäjänaista.
Jo ennen Yrittäjänaiset-Kerhon perustamista Turun Yksityisyrittäjien riveissä oli toiminut suuri joukko toimeliaita naisyrittäjiä. Aloite oman kerhon perustamisesta tuli Yksityisyrittäjien Keskusliitosta, ja huhtikuussa 1947 myös Turun Yksityisyrittäjät ry kannusti naisia perustamaan oman kerhon, “tukemaan yhdityksen toimintaa tänä vaikeana aikana, kun ajan myrskyt voimakkaasti myllertävät tuhotakseen yksityisyritteliäisyyden tässä maassa.”
Näin oli Yrittäjänaiset-Kerhon toiminta saanut siunauksensa usealta eri taholta, ja toiminta lähtikin käyntiin varsin aktiivisesti jo heti perustamiskokouksen jälkeen. Vuoden 1947 vuosikertomuksesta selviää, että ensimmäisenä toimintavuonna järjestettiin viisi kerhoiltaa, kolme mannekiininäytöstä, kahvikonsertti, lastenjuhla ja myös hyväntekeväisyyttä harrastettiin runsain määrin.
Halmevaaran aika
Vuonna 1950 kerho sai viimein ansaitsemansa “itsenäisyyden”, kun se rekisteröitiin itsenäiseksi yhdistykseksi nimellä Turun Yrittäjänaiset ry. Tämä rekisteröinti kasvatti koko jäsenkunnan voimantuntoa ja teki toiminnasta entistä määrätietoisempaa. Ahkeran toiminnan tuloksena myös yhdistyksen taloudellinen tilanne oli erittäin hyvä.
Turun Yrittäjänaiset ry:n ensimmäiset vuosikymmenet nimettiin yhdistyksen sisällä ”Halmevaaran ajaksi”, sillä yhteensä yli kymmenen vuotta puheenjohtajana toiminut Aili Halmevaara jätti työllään ja tarmokkuudellaan lähtemättömän jäljen yhdistyksen toimintaan. Hänen lisäksi myös toinen voimallinen nainen, Elfrida Lithén, vaikutti paljon toiminnan muotoutumiseen.
Vaikeuksien kautta voittoon
Kuusikymmenluvun alussa yhdistys koki jonkinlaisen aallonpohjansa, yhtenä syynä toiminnan laantumiseen oli silloisen puheenjohtajan Elfrida Lithénin vakava sairastuminen. Yhdistyksen 15-vuotisjuhlavuoden toimintakertomuksesta välittyy alakuloinen, muttei suinkaan alistunut, tunnelma:
“Yhdistyksemme saavuttaa siis niin kutsutun murrosiän, jolloin ihmiselämässäkin on suurimmat vaikeudet ja jolloin sopeutuminen yleensä tuo mukanaan kaikenlaiset harmit ja vastukset. Tie kulkee ylös ja alas laakson pohjaan, eikä olisikaan oikein jos matka jatkuisi ilman esteitä. Aina kun uudet tuulet puhaltavat, löytyy uusia innostuneita mukaan tulijoita, joidenka tulisieluisuus pian lakkaa, kun arjen harmaus laskeutuu kaiken ylle, mutta on myöskin hiljaisia uskollisia luonteita, joita ei arkinen yksitoikkoisuus pelota, he ovat uskollisesti jääneet yhdistyksemme piiriin rakentamaan ja tukemaan yhteistä yrittäjärintamaa.”
Kuusikymmenluvun lopulla puheenjohtajaksi valittiin nuori ja idearikas Rakel Ruokonen. Hänen innokas otteensa ja aurinkoinen olemuksensa sai yhdistyksen toiminnan uuteen kukoistukseen. Rakel sai toteutettua myös yhdistyksen pitkäaikaisen haaveen: Turun Yrittäjänaiset ry hankki yhdessä Turun Yrittäjät ry:n kanssa oman kerhohuoneiston Kristiinankadulta, aivan Turun keskustasta. Myöhemmin Yrittäjänaiset lunastivat huoneiston kokonaan itselleen, ja se on yhdistyksen omistuksessa yhä tänä päivänäkin. Rakel Ruokoselle myönnettiin 2016 Yrittäjän Timanttiristi.
Kannanottoja ja etujen valvontaa
70-luvulla toiminta jatkui aktiivisena ja kehittyi vähitellen enemmän kantaaottavaksi sekä osallistuvaksi. Myös valtakunnallisiin asioihin haluttiin kommentoida ja tuoda esille omia näkökulmia yleiseen päätöksentekoon. Jopa eduskunnalle lähetettiin julkilausumia ja kirjeitä, ja tehtiinpä oikein aloitteitakin.
Kahdeksankymmentäluvulla suurin voimanponnistus oli 40-vuotisen taipaleen kunniaksi järjestetyt kaksipäiväiset juhlamessut. Kahden päivän aikana messuille osallistui yli 2700 kävijää, joka ylitti järjestäjienkin odotukset reippaasti!
1980- ja 90-luvuilla Turun Yrittäjänaiset järjestivät myös useita Lenita Airiston vetämiä muotinäytöksiä “Lenita-show” -nimellä. Näiden lisäksi pidettiin vuosittain (lukuisten muiden hyväntekeväisyystapahtumien ohella) kokonaan omin voimin toteutettu hyväntekeväisyys-muotinäytös. Nämä muotinäytökset ovat kuuluneet Turun Yrittäjänaisten vuosittaiseen toimintaan jo heti ensimmäisestä toimintavuodesta lähtien. Näytösten tuotto lahjoitetaan aina hyvään tarkoitukseen. Näytös järjestetään talkootyönä, esiteltävät asut ovat usein koottu jäsenten omien vaatealan yritysten valikoimista, ja catwalkilla nähdään mannekiineina itse Yrittäjänaisia, naisia parhaimmillaan! Vetonauloina näytöksiin kiinnitetään kansanedustajia ja muita julkisuuden henkilöitä.
Yhdessä olemme enemmän!
Tällä hetkellä Turun Yrittäjänaiset ry on vireä, toimiva ja vaikutusvaltainen yhdistys. Yhdistyksen vuosittaiseen ohjelmaan kuuluu muun muassa kursseja, koulutuksia, yritysvierailuja, matkoja niin ulkomaille kuin kotimaahankin, hyväntekeväisyystempauksia ja erilaisia kokoontumisia iloisen yhdessäolon merkeissä. Yhdistyksen sisällä toimii vireästi esimerkiksi Ikinuoret sekä vesijumpparyhmä. Turun Yrittäjänaiset ry osallistuu yhä enemmän myös valtakunnallisiin hankkeisiin. Näistä esimerkkinä voidaan mainita Yrittäjän sijaispalveluhanke SIPA sekä vuonna 2007 toteutettu Varsinais-Suomen naisresurssikeskuksen esiselvityshanke, molemmat Turun Yrittäjänaisten koordinoimia hankkeita alueellamme. Turun Yrittäjänaisten 60-vuotishistoriikki julkaistiin juhlavuonna 2007.
Turun Vuoden yrittäjänaiset kautta aikojen
Anna Hannikainen, Lainahöyhenet 2023
Eva Einola-Koponen, Koira-Kissaklinikka, Hevosklinikka Anivet 2022
Marja Vaiste, Tuorlan Majatalo 2021
Hellevi Malmberg, Kauneustorni 2020
Teija Laine-Kalliokuja, Turun Tapetti ja Matto 2019
Hannele Kodisoja, Kallun Grilli 2018
Mia Ristioja, Turkispaja Mia Ristioja 2017
Heli Nykänen, Tehden Oy 2016
Eija Tapio, Turun Pikapolttoöljy 2015
Eija Aaltonen, Korjausompelimo Vaatesuutarit 2014
Tarja Laurila, Tilitoimisto Akipo Ky 2013
Taina Kannus, Hautauspalvelu Pietét 2012
Säde Lindholm, Ra-Ke Oy 2011
Mervi Hongisto, Forum Sauna 2010
Pirkko Katajisto, Optikko Katajisto Oy 2009
Huiskala Hilkka, Asianajotoimisto 2008
Varkki-Terho, Jaana Muotikuu Oy 2007
Laukkanen Liisa, Kuvasirkus 2006
Kontturi Salme, Jalkineliike Yli-Mänki Ky 2005
Suomi Riitta, Sylvi Salonen Oy 2004
Kankare Raija, Cafe Noir 2003
Perttala-Koskinen Annikki, Hautaustoimisto Perttala 2002
Orre-Sandberg Anne, Kaihdinliike Sandberg 2001
Pentti Marjukka, Tili-Vinkki 2000
Kivelä Kristiina, Hattuliike Kristiina 1999
Anttalainen Ritva, Kahvila Cafe-Tori 1998
Eklund Eeva, Americana-ravintolat 1997
Keskinen Pirkko, Airiston auto 1996
Lilja Terttu, Lasiluoto 1995
Ekman Mirja, Wilhelmina 1994
Kunze-Niemi Marja, Hoitola Woman 1993
Venäläinen Ritva, Kruunukaluste 1992
Laine Sinikka, Turun Tapetti ja Matto 1991
Järvinen Rita, Muoti-Nappi 1990
Sippolainen Eeva-Maija, Tunturipyörä 1989
Elo Raita, Sirkiän Leipomo 1988
Kartemo Elina, Kenkäkauppa Korko 1987
Ihander Raili, Henkilöstöravintola Ihander 1986
Koskinen Irmeli, Turun Valaisin ja Posliini 1985
Ruokonen Rakel, Ra-Ke 1984
Arisuo Lahja, Kukkakauppias 1983
Tolmunen Hilda, Tolmuset 1982
